3. Filosofian osa-alueet

Filosofian sanastoa: epistemologiasta loogisiin empiristeihin

Tätä aihetta käsittelemme 4. tunnilla 13.9.06

Filosofian moninaisuus Ihmisillä tuntuu yleisellä tasolla olevan melko hämärä käsitys siitä,mitä filosofia oikeastaan on. Jotain viisastelua tai mystistä ajattelua.Kuva ei juuri kirkastu kirjakaupan filosofiahyllyllä, joka sisältää aforismikokoelmia, itämaisia sisustusoppaita ja elämänviisauskirjallisuutta. Voiko luonnontieteellisesti suuntautunut järki-ihminen edes avata filosofian oppikirjaa? Filosofian piirin voisi sanoa kattavan 360 astettaääripäistä ääripäihin. Tiukantieteellisestätodistamisesta idealistiseen sisäiseen kontemplaatioon (syväänmietiskelyyn).

Filosofiaon jättänyt jälkiä ajatteluumme

Eräs keskeinen tehtäväsi tällä filosofian kurssilla on ottaa selvää näistäfilosofian harjoittamisen eri muodoista ja siitä, mitä hyötyä mistäkin on. Filosofian merkityksen jokainen voi nähdä hyvin eri tavalla. Monia vaikutuksia on vaikea havaita, koska ne ovat osa ajatteluamme.Länsimäisen filosofian kulttuuriset jäljet tulevat ehkä parhaiten näkyville vasta, jos joutuu törmäämään kulttuurisesti toisenlaiseen tapaan jäsentää maailmaa.

Aikakausienfilosofia

Historiallista esitystapaa noudattavista oppikirjoista paljastuu hyvin se, miten eri aikakausina erilaiset teemat ovat olleet keskeisiä. Yritä kytkeä muutakin tuntemaasi historiatietoa yhteen sen kanssa, mitä luet filosofiasta. Miksi kunakin aikana juuri tietyt kysymykset ovat olleet päällimmäisiä? Millaista filosofiaa tänä päivänä kysytään? Omaa aikaa on usein vaikea tarkastella, mutta voisi ainakin sanoa, että yhä useammin filosofien haastatteluissa keskitytään eettisiin ja yhteiskuntafilosofisiin ongelmiin.

Metafysiikka

Aristoteles nimitti ensimmäiseksi filosofiaksi olemassaolon perimmäisten kysymysten tutkimista. Nimitys metafysiikka syntyi myöhemmin hänen teostensa toimitettujen niteiden järjestyksestä: ensimmäistä filosofiaa koskevat kirjoitukset tulivat fysiikan tekstien jälkeen (meta ta fysika). Metafysiikka selvittää olemassa oloa koskevia eli ontologisia kysymyksiä, maailmankaikkeuden rakennetta koskevia eli kosmologisia kysymyksiä sekä jumalakäsitettä koskevia eli filosofiseen teologiaan kuuluvia kysymyksiä.Metafysiikan piiristä kosmologia on tällä hetkellä hyvinkin ajankohtainen aihepiiri muun muassa avaruustähtitieteen, astrofysiikan uusien tutkimustulosten ja modernin fysiikan saavutusten vuoksi.

Epistemologia

Tietoteoria tai tieto-oppi eli epistemologia tutkii tiedon luonnetta ja sitä, mitä me voimme yleensä ottaen tietää. Arkinen elämämme nojautuu uskomuksiin, joita epäilijä eli skeptikko koettelee kysymyksillään.Miten vastata skeptikolle? Miten perustella oman näkemyksen oikeutus? Tietoteoria ei suuntaa huomiotaan yksittäisten ihmisten uskomuksiin vaan käsittelee epäilyä, tietoa ja sen oikeutusta yleisellä teoreettisella tasolla, mistä nimitys tietoteoria on peräisin. Nykyisen informaatiotulvan aikana tiedon luotettavuuden kriteereistä on tullut entistä tärkeämpiä.

Tieteenfilosofia

Tieteenfilosofisaattaa kysyä:Tutkiiko tiede todellisuutta (näin esimerkiksi SamiPpihlströminkirjan otsikko)? Tieteen harjoittamisessa käytetäänsovittuja,julkisia ja mahdollisimman hyviä menettelytapoja, metodeja.Tieteenedistyminen perustuu hyvin pitkälle siihen, ettänämämetodit ovat luotettavia ja että niitä korjataan tarpeentullen.Voisi määritellä niin, että tieteenfilosofia ontieteenteonkäsitteellisten välineiden testausta, huoltamista jauudistamista.Tieteenfilosofia operoi erillistieteitten yläpuolella,periaatteellisellaja käsitteellisellä tasolla. Näin se pystyy hahmottamaankoulukuntakiistojen juuria ja toivottavasti myösselkiyttämääntieteellistä teorian ja käsitteen muodostusta.

Logiikka

Sana looginen elijohdonmukainenon monille tuttu. Mutta logiikka oppialana lienee melko vieras.70-luvunperusopetuksen uudistuksessa logiikkaa yritettiin tuoda kansakoulunmatematiikanopetukseen. Alkiot, joukot, unionit ja leikkaukset eivätkuitenkaanjuurtuneet perusopetukseen. Logiikka tutkii kielen toimintaamatematiikkamuistuttavalla muodollisella eli formaalillakäsitteistöllä.Logiikka toimii myös matematiikan filosofian välineenä.Perinteisen logiikan tavoitteena on ollut osoittaa päättelynpätevyys: mikä lause on loogisesti tosi. Kielen rakenteellaonmerkitystä esimerkiksi oikeustieteessä ja tekoälyntutkimisessa.Kielitieteen piiriin kuuluva semantiikka tutkii syvällisemminkielellisiinilmaisuihin ja merkityksiin liittyviä kysymyksiä.

Etiikka

Moraalifilosofia elietiikkatutkii kysymyksiä oikeasta ja väärästä,hyvästäja pahasta. Ihmisen toiminnassa oikean ja vääräntoiminnanvälinen raja on kulttuurinen ja sopimuksiin perustuva. Miten oikeatoiminta määräytyy? Mikä on arvokasta ja milläperusteilla? (Arvolausumien tutkimista harjoittaa myös omafilosofianosa-alue eli aksiologia.) ’Etiikka’ sana on kreikkalaistaperää’ethos’ ja ’moraali’ latinan sanasta ’mores’. Molemmilla on alkujaantarkoitettutapoja ja tottumuksia. Tällä hetkelläsuomenkielessäusein sanoja käytetään niin, että moraali viittaakäytännöstä(moraalinen harkinta) ja etiikkaa teoriasta.

Yhteiskuntafilosofia

Hyvä eläon etiikankeskeinen tutkimusongelma. Vastaavalla tavalla voidaan tarkastellamyösyhteiskuntien toimintaa ja esittää kysymys siitä,millainenhyvän yhteiskunnan pitäisi olla. Oikeudenmukaisuus,tasa-arvoisuus,tulonjako, vähemmistöjen oikeudet, poliittinen valta,lainsäädäntösekä vastuiden ja vapauksien jakautuminen globaalilla tasolla ovatyhteiskuntafilosofiaa kiinnostavia kysymyksiä. Yleisellätasollakysymys on ihmisten yhteisöllisistä sopimuksista.Maailmanlaajuisetongelmat ja talouselämän globaali verkottuminen antavatrunsaastityötä yhteiskuntafilosofeille.

Estetiikka

Arvoista on kysymysmyösestetiikassa. Estetiikka tutkii kauneusarvoja. Kauneus on suhde.Milläkriteereillä se määritellään? Entämikäon taidetta? Kauneus ja taide synnyttävät ihmisessäkokemuksen,jonka luonnetta on estetiikan piirissä pohdittu. Joidenkinajattelijoidenmukaan esteettinen ja eettinen ovat toisilleen läheisiäsiinämielessä, että esteettinen elämys on yhteydessämoraaliaistiin.Kauneuden ja hyvän elämän välistä suhdettakorostiaikanaan myös Platon. Postmoderni murros näkyiensimmäisenätaiteessa. Taide reagoi aikaan ja aika vaikuttaa siihen, mikäkoetaankauniiksi. Tänä päivänä voidaan puhuamyösrumuuden estetiikasta, jos vastenmielisenä ja rumana pidettytäyttäätaiteen kriteerit muun muassa taideteoksen herättämänkokemuksenkautta.

Portfoliokysymyksiä:

1. Etsi yliopistojen filosofian laitosten kotisivuilta filosofian osa-alueitten esittelyjä. Mieti, mikä niistä kiinnostaisi sinua eniten ja miksi. Esittele ensin osa-aluetta yleisemmin sen perusteella, mitä saat siitä selville.
2. Valitse jokin filosofian osa-alueista ja esittele sen merkitystä tälle ajalle mahdollisimman monipuolisesti.
3. Valitse filosofian osa-alueista se, joka mielestäsi on kaikkein tarpeettomin. Kirjoita Helsingin Sanomiin tarkoitettu yleisönosastokirjoitus siitä, kuinka juuri tämän tyyppiseen tutkimukseen ei enää pitäisi suunnata varoja ja työvoimaa. Perustele mahdollisimman hyvin.
4. Miksi filosofiassa on niin paljon erilaisia suuntauksia?
5. Kirjoita filosofian aloista ja suuntauksista pieni sanakirja.