This is a free Purot.net wiki
  • View:

8. Tiedon hankinta

8. Tiedon hankinta

 

Kuka myy halvimman totuuden? Järki hoi!

 

Tätä aihetta käsittelemme 9. tunnilla 2.10.06

 

Oppituntitehtävät (samat kysymykset myös portfoliotehtävään, jos osallistuit oppituntitehtävään, voit hyödyntää sitä portfoliossasi)

1. Millä tavalla kasvattaisit alakoululaista tiedon hankintaan? Vastaus 1

2. Miten 1800-luvulla eläneen ihmisen tiedonhankita eroaa tänä päivänä elävän tiedonhankinnasta? Vastaus 2 Vastaus2b

3. Mikä on epäilyn rooli filosofian harjoittamisessa? Vataus 3

4. Tutustu Skepsis ry:n toimintaan. Voisitko liittyä jäseneksi? Perustele. Vastaus 4 Vastaus 4b

5. Kiteytä kirjassa esiteltyjen filosofien näkemykset tiedon hankinnasta. Vastaus 5

6. Vertaile järjen avulla saavutettavaa tietoa kokemustietoon. Vastaus 6

7. Mikä tekee Kantin filosofiasesta näkemyksestä suhteessa tietoon niin merkittävän? Vastaus 7

8. Laadi sanasto, jonka avulla voit ymmärtää oppikirjan tietoa ja totuutta käsittelevät luvut. Vastaus 8

 

Oppituntitehtävät (samat kysymykset myös portfoliotehtävään, jos osallistuit oppituntitehtävään, voit hyödyntää sitä portfoliossasi)

1. Millä tavalla kasvattaisit alakoululaista tiedon hankintaan? Vastaus 1

Kasvattaisimme alakoululaista tiedon hankintaan siten, että kaikkeen tietoon mitä hän kuulee tai mitä hänelle kerrotaan ei tarvitse aina uskoa. Sillä vältämättä aina kaikki mitä opettaja sanoo ei pidä ihan kokonaan paikkansa. Tietoon kasvattaisimme hänet myös suhtautumaan osin kriittisesti eli jos esimerkiksi opettaja sanoo pulpetin olevan punainen ja se onkin keltainen niin siihen ei tarvitse uskoa. Tärkeää on kasvattaa ja opettaa lasta ajattelemaan itse ja käyttämään joissakin asioisaa niin sanottua maalaisjärkeä. Mikäli kuitenkin esimerkiksi jossakin lehdessä väitetään jotain tieteeseen liittyvää on aina tärkeää olla uskomatta sitä ensimmäistä väitettä vaan on hyvä ottaa asioista selvää muiltakin tahoilta. Tärkeää on myös opettaa lapsi hankkimaan itse tietoa asiosta ja myös epäilemään ja suhtautumaan kriitisesti esimerkiksi internetissä oleviin teksteihin ennen kuin on selvittänyt mikä on toiminut tekstin lähteenä. Aina on tärkeää kasvattaa lapsi siihen millaisiin lähteisiin hän voi uskoa eli esimerkiksi tieteseen perustuvissa asioissa tiede lehdet ovat hyviä ja totuudenmukaisia lähteitä.

Miten jakaisin lapsen päivässäkäytettävän ajan viihteen, leikin ja tiedon kekskellä. ?

Viihde.
Tärkeää on, että lapsella on aikaa leikkiä ja aikaa myös hiukan viihteelle. Sillä lapsen on tärkeää saada muutakin ajateltavaa kuin, että koko ajan vain tuputtaisimme tietoa hänelle lisää ja lisää. Tämä ei kuitenkaan olisi hyvä sillä liika on likkaa eikä lapsi sitä lopulta kuitenkaan jaksaisi. Sillä ei ole järkevää tyrkyttää tietoa liikaa liianpienelle sillä heillä tulisi olla oikeus olla ihan rauhassa ja leikkiä myös kaverien kanssa. Kuitenkin tietoa pitää antaa sen verran, että siitä ei tule lapselle liian suuria paineita ja liikaa stressiä.

Leikki.

Leikki on erittäin hyvä apuväline tiedon käsittelyssä. Se on oikein hyvä apukeino esimerkiksi asioiden opettamisessa lapsille. Kuten esimerkiksi jos vaikka opetellaan akkosia voi tehdä niin, että leikkii vaikka leikkiä laivan on lastattu vaikka a kirjaimella alkavilla sanoilla. Leikissä voi myös käyttää apuvälineenä kuvia jos joku ei muuten meinaa keksi a:lla alkavia sanoja. Tärkeää on nimittäin se, että jokainen voi osallistua oppimiseen ja saa saman verran tietoa ja taitoa, vaikka se ei kuitenkaan ole niin, että kaikki osaisivat yhtä paljon.

Tieto.

Tieto on hyvin tärkeä osa lapsen elämää koko lapsuuden ajan. Ilman tietoa olisi kun lapsi olisi ilman kenkiä ulkona. Tieto on kuitenkin lapsellekin elämän perusta ja tietoa on osattava jakaa sen mukaan minkä ikäinen lapsi on. Hänelle on tärkeää antaa vain se tieto minkä hän tarvitsee minkäkin ikäisena eli siis esimerkiksi ei kolmasluokkalaisen tarvitse tietää yhtäpaljon kuin viidesluokkalaisen. Tieto on siis tärkeä jakaa jokaiselle ikäryhmälle erikseen. ELI MUISTA HUOMIOIDA MIKÄ ON LAPSEN IKÄ JA MIKÄ ON HÄNEN TIETOTASONSA.

2. Miten 1800-luvulla eläneen ihmisen tiedonhankita eroaa tänä päivänä elävän tiedonhankinnasta? Vastaus 2 Vastaus2b

1800-luvulla tiedonhankinta oli hitaampaa, mutta helpommin hallittavissa nykytiedonhankintaan verrattuna. Tietoa ei ollut tarjolla joka paikassa, vaan se piti etsimällä etsiä. Ennen tietoa saatiin ja käsiteltiin yhdessä esim.kokouksissa, keskustelemalla. Tietoa tarjosi myös kirkko, lehdet ja tietenkin valtio. Siihen aikaan elettiin myös eräänlaista tiedonhankinnan murroskautta. Teollisuusyhteiskunta mahdollisti ihmisille enemmän vapaa-aikaa ja harrastuksia.Tiedonhankinnasta alkoi muodostumaan bisnes joka omalla tavallaan tehosti tiedonsaantia ja levitystä.

Nykyaikana tiedonsaanti on kehittynyt nopeammaksi. Enää ei tarvitse kävellä kirjastoon tai opiskella yliopistossa saadakseen ajankohtaista ja akateemista tietoa. Eritasoista tietoa on saatavissa radioiden, televisioiden, kännyköiden, internetin ja monien muiden välineiden avulla lähes reaaliaikaisesti. Nykyaikana kaikilla on "pääsy" tiedon lähteille ja kaikilla on myös mahdollisuus levittää omaaa tietoaan. Tiedonsaantia ja sen jakoa ei vapaissa yhteiskunnissa rajoita mikään. Tiedonsaanti ei ole yhteiskuntaluokasta riippuvainen.

Nykyaikana tietoa on tarjolla enemmän kuin on tarvetta. Tiedon runsaudesta on tullut ongelma, ja oikean tiedon etsiminen on tullut kenties vaikeammaksi kuin ennen. Medialukutaitodosta ja tiedon suodattamisesta on tullut yhä tärkeämpi ominaisuus ihmiselle.

---

Nykyään on enemmän medioita kuin 1800-luvulla. ( Esim. sähköiset mediat - televiso ja radio).
Uskonto; kirkko rajasi ihmisten tiedonsaantia. Kehittymätön koululaitos esti tiedonsaantia ja kotiopettajien pätevyys oli kyseenalaista. Vallitseva poliittinen suuntaus vaikutti opetukseen, ja etenkin lehdistön mielipiteeseen ja sitä kautta lukijaan. Tyhmät tyytyi siihen mitä annettiin.

3. Mikä on epäilyn rooli filosofian harjoittamisessa? Vataus 3

Epäily liittyy vahvasti tiedon hankintaan. Hankkiessasi tietoa et voi aina olla varma tiedon oikeaperäisyydestä, koska et itse ole sitä varmasti oikeaksi ensin todennut.Filosofiseen pohdintaan ja ajatteluun kuuluu vahvasti epäily. Onko kuitenkaan kaikkea pakko epäillä, jos asiat hyväksyy sellaisina kuin ne ovat.Epäilyn käyttäminen filosofisena menetelmänä ilman skeptisismin omaksumista on mahdollista.
Näinhän Descartes teki hän käytti skeptisismiä ponnahduslautana varmaan tietoon.
Asioiden liiallinen ajattelu voi johtaa aivan turhiin epäilyihin, joista ei ole sinulle välttämättä vastaavaa hyötyä. Maailmassa on paljon asioita ja tapahtumia, joita et itse ole voinut oikeaksi todeta. Kuitenkin ne asiat, jotka käsität aivan selvästi ja tarkasti ovat sinulle tosia. Kuulo- ja näköharhat, joita jokaiselle joskus sattuu, lisäävät epäilyä. Asioiden selvittäminen ja oikean tiedon hankkiminen voivat hälventää epäilyä tai päinvastoin lisätä sitä. KR/TH

4. Tutustu Skepsis ry:n toimintaan. Voisitko liittyä jäseneksi? Perustele. Vastaus 4 Vastaus 4b

Sivuston perusteella voisimme vaikka liittyäkin, koska yhdistys tutkii mielenkiintoisia(paranormaaleja) ilmiöitä objektiivisesti ja puolueettomasti. Yhdistys ei toimi minkään valtiollisen järjestön painostuksen alaisena, vaan tieto on harrastelijoiden ja yksilöiden keräämää. Vaikka tieto ei olisikaan paikkansa pitävää, tiedämme ainakin, ettei yhdistys aja mitään muuta kuin yhdistyksen omaa asiaa.
Kaikkia meitä kiinnostaa paranormaalit ja selittämättömät ilmiöt. Haluaisimme kuulla muiden mielipiteitä ja kokemuksia rajailmiöistä, joita meilläkin tavalla tai toisella on.
Jos yhdistykseen liittyminen ei maksaisi mitään, liittyisimme vaikka oitis.

---

Skepsis RY

Toinen meistä sai hämärän kuvan ensin, koska ei tiennyt tästä yhdistyksestä. Sitten selvisi, että se on 'vastakohta' ( onko vai ei ) pseudotieteille ja muulle ' huuhaalle', mutta ei varsinaisesti puolueeton.

Esittelyssä kaunisteltiin tarkoitusperiä ja esittelevät yhdistyksensä puolueettomana, vaikka rivien välistä voi lukea toista. Tämä ei välttämättä ole huono asia, mutta tätäkin tietoa pitää tutkia kriittisesti.

Kaikilla tälläisillä organisaatioilla on omat päämääränsä, ja on kyseenalaista miten paljon viralliset jäsenet voivat vaikuttaa. On ymmärrettävää että rahallinen tuki on myös tärkeää, mutta näin pintapuolisesti se on kallista olla jäsenenä.

Eli onko siihen syytä jäseneksi liittymiseen muuta syytä kuin uteliaisuus ? Sivusta seuraaminen voi olla parempi vaihtoehto näin alussa. Ihmisestä riippuen.

5. Kiteytä kirjassa esiteltyjen filosofien näkemykset tiedon hankinnasta. Vastaus 5

6. Vertaile järjen avulla saavutettavaa tietoa kokemustietoon. Vastaus 6

Esim. järjen avulla omassa huoneessa pohdiskelu. Hakemalla kokemuksia.

Esimerkiksi järjen avulla yrittää pohtia auton moottorin toimintaa sen sijaan, että kokemustietoon vedoten, esim lukisi auton moottorin manuaali tai purkaisi moottorin palasiksi.

7. Mikä tekee Kantin filosofiasesta näkemyksestä suhteessa tietoon niin merkittävän? Vastaus 7

8. Laadi sanasto, jonka avulla voit ymmärtää oppikirjan tietoa ja totuutta käsittelevät luvut. Vastaus 8

Discuss & brainstorm

@mention    Formatting
If you write this... ...you get this
*text* text
_text_ text
[link text](https://www.purot.net) link text
#page_id #page_id
@username @username